Valikkoon lisätty Kainuun ensimmäiset henkikirjat. Historiankirjat mainitsevat, että Pohjanmaan ensimmäiset henkikirjat ovat kadonneet. Löysin niitä kuitenkin 1990-luvun alussa Ruotsin arkistoista. Kansallisarkistosta löytyi hyvin vähän Pohjanmaan tietoja 1630-luvulta sekä voudintileissä että läänintileissä. Pohjanmaa kuului 1620-34 Norrlannin käskynhaltijakuntaan, jonka hallintokeskus sijaitsi Gävlessä ja ajattelin, että siellä mahdollisesti on kadonneita Pohjanmaata koskevia asiakirjoja. Ruotsista sitten löytyikin mm kymmenysluetteloita, lyhennysluetteloita, autioluetteloita, tutkintaluetteloita, henkikirjoja ja sotilasasiakirjoja. Vuodelta 1634 löytyi myllytulliluetteloita, jotka ovat ilmeisesti ensimmäiset henkikirjat. Henkikirjoja löytyi myös vuosilta 1658-60, 1667, 1669, 1671 ja vuodelta 1674.
Kongasjärven sukuhaaran
päivitys 25.1.2018
Väyrysniitti juuret päivitys Vlll sukupolvea
WÄYRYSNIITTI JUURET
Väyrysten sukuseuran sukukirja Wäyrysniitti Juuret julkistettu sukujuhlassa 6.7.2008 Puolangalla. Kirjassa 2851 sukutaulua käsittäen yli 19 000 nimeä, 165 valokuvaa, kolme karttaa ja joitakin vanhoja asiakirjoja. Kirja sidottu, kovat kannet, sivuja 1008. Taiteilija Maire Manninen suunnitellut kansikuvat.
Hinta 60 € + postituskulut (n. 11 €).
Kirjaa toimittavat:
Eeva Väyrynen, vayryneneeva@gmail.com, Suomussalmi
Wäyrysniitin
myyntikamppaja
Sukuseuran hallitus päätti kokouksessaan 22.11.2008 myydä
jäljellä olevat kirjat kamppanjahintaan 60 € + postituskulut.
Kirjaa saa myös Kajaanin kirja- ja paperikaupasta sekä Puolangan ja Suomussalmen kirjakaupoista.
Wäyrysniitti Juuret käsittää kaikki Väyrysten sukuhaarat Suomessa, Kestilän ja Kainuun sukuhaarat nykypäivään sekä osittain myös Juuan sukuhaara. Väyrysten alkukoti sijaitsi Jäppilän kunnan Väyrilän kylässä, missä ensimmäiset Väyryset mainitaan v. 1541 ja täältä suku levisi Pohjanmaalle, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Laatokan rannoille. Kirjassa ei esitetä niitä Väyrysiä, jotka saivat sukunimensä talon mukaan Pyhäjärvellä ja Kestilässä, paitsi jos liittyivät avioliitossa sukuun.
Kirjassa Jäppilän sukuhaaran juuret vuodesta 1541 sekä yksi haara nykypäivään, sukutauluja 45.
Kestilän – Kongasjärven sukuhaara vuodesta 1606 nykypäivään, jossa
Kiteen – Rääkkylän sukuhaaran juuret vuodesta 1723, taulut 366-369.
Kestilän – Osmankajärven sukuhaara vuodesta 1576, jonka jatkona
Pohjois-Karjalan sukuhaaran juuret vuodesta 1639 sekä
Juuan sukuhaaraa vuodesta 1723 nykypäivään.
Pyhäjärven – Paakanajärven sukuhaaran juuret vuodesta 1565 sekä yksi haara nykypäivään, sukutaulut 2831-2851.
Kirjassa mainintoja Laatokan Karjalaan 1600-kuvun lopulla muuttaneista.
Katso myös
http://netti.nic.fi/~vayryset/
SUKUNIMEN VÄYRYNEN ETYMOLOGIASTA.
Sukutarinan mukaan pitkiä vauraita kivimiehiä sukunimeltään ”Värtsen” (Vërtzen; Värtsen; Vërtsen; Väärtsen; Väärtzen; saks. vërt; ruots. värd, eest. väärt, suom. väärtti, jonka Mikael Acricola jo tuntenut) oli tullut hevosineen rakentamaan linnaa. Sukunimi on voinut olla myös Värsten; Värtsten. Sukunimen perustana on ollut saksalainen sana stenwarter, stenwerter, stenworter = kiventekijä (ammattinimike Raval´issa 1400-luvulla), kivimies, kivityöntekijä, muurari?; tai ruots. förstena = kivetyttää. Linnan nimeä ei mainita. Otaksuttavasti linna oli Olavinlinna, Kajaanin linna rakennettiin vasta 1600-luvun alkupuolella. Koska nämä miehet, Värtsen, Värtsten olivat vauraita, saivat he savolaisittain nimen Vöyreinen, Väyryinen, Väyrynen, nimi saattanut vääntyä jopa ”alkuperäisestä” sukunimestä Värtsen, Värtsten. Noihin aikoihin Eestiä hallitsivat saksalainen ritarikunta ja kauppaa Hansaliitto. Tallinan (Reval) muurit oli juuri rakennettu ja rakentaminen mahdollisesti jo loppunut. Kivimiehet ovat kyllä voineet tulla muualtakin, missä olleet rakentamassa muureja, linnoja ja kivikirkkoja. Försten, värsten viittaa ruotsinkieliseen muotoon eli ovatko tulleet Skandinaviasta. Ovatko Olavilinnasta menneet rakentamaan Korsholman linnaa 1500-1600 lukujen taitteessa. Linnaa oli jo aikaisemmin rakennettu, mutta ei tiedetä oliko se puusta vai kivestä.
Sukutarinan mukaan Väyryset tulleet Kestilän seudulle Pohjanmaalta.
Toivon kieli-ihmisiltä kommenteja nimestä.
Olavinlinnan rakentamiseen haalittiin väkeä Hämettä ja
Uuttamaata myöten.
Olavinlinnan historiasta kirjoitetaan, että sinne saapui Tallinnasta 16
muuraria, joista nimeltä on mainittu Oleff Hergk (Härkä).
Olavinlinnaa rakennettiin vuodesta 1475 1500-luvun alkupuolelle asti Nämä
miehet juurtuivat seudulle ja jäivät pysyvästi Savoon.
Suomensukuja näiden miesten on täytynyt olla, tuskin olisivat muuten tulleet Olavinlinnaan. Väyryset kuuluvatkin Itämeren suomalaisten haploryhmään N1c1
30 vuotis sukukokous 16.6.2018
Keminmaalla/Esitelmä
Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates
(TMRCA) of the Finlands Tribes, N1c1
Suomen heimojen yhteiset
esi-isät – fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) – TMRCA, N1c1
Christopher Columbus was N1c1d? – Columbus was blond-haired
and blue eyed
Christopher Columbus – vaalea
tukka ja siniset silmät
Suomalaisten
muinaishistoriaa ja mytologiaa
Kotisivut laatinut Juhani Väyrynen